Aivotutkimus on klinikkarajat ylittävää tutkimusta

Sami Tetrin työryhmä sai Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiöltä 40 000 euron apurahan aivovamma- ja aivoverenvuototutkimukselleen. Työryhmän tutkimus jatkaa oululaisen aivotutkimuksen pitkää perinnettä.

Aivovammojen pitkäaikaisseuranta ja -tutkimus ovat tärkeitä, koska aivovammoista voi seurata ongelmia pitkänkin ajan jälkeen, ja ennusteen tekeminen voi olla vaikeaa. Neurokirurgian professori (ma) Sami Tetrin työryhmä käyttää tutkimuksessaan vuoden 1999 aivovammapotilaskohorttia jotta he voivat tutkia vammojen pitkäaikaisvaikutuksia.

Työryhmän tutkimus on kolmitahoinen. Yhtenä osa-alueena on epidemiologinen aivovammatutkimus, johon käytetään edellä mainittua kohorttiaineistoa. Toinen osa-alue on aivoverenvuodolle altistavat tekijät, ennusteeseen vaikuttavat tekijät ja hoitojen vaikutus. Lisäksi seurannalla tutkitaan kuinka monelle aivoverenvuotopotilaalle tulee jälkioireena epilepsia tai riski sairastua siihen. Kolmas osa-alue on aivoverenvuotopotilaiden prospektiivinen seurantatutkimus, jossa selvitetään miten voitaisiin estää näiden potilaiden tromboembolisia komplikaatioita, eli laskimotukoksia ja keuhkoveritulppia.

Tromboembolisten komplikaatioiden hoitokäytännöstä on kaksi eri vallitsevaa mallia, amerikkalainen ja eurooppalainen malli. Eurooppalaisessa mallissa verenohennushoito aloitetaan 24 tuntia vuodon alkamisesta, kun taas amerikkalaisessa mallissa se aloitetaan 72 tuntia vuodon alkamisesta. Tutkimuksessa selvitetään, aloitetaanko verenohennushoito eurooppalaisessa mallissa liian varhain ja toisaalta amerikkalaisessa mallissa liian myöhään.

Monialaisuus ja avoimuus tärkeitä tutkimuksessa

Tetrin työryhmä muodostuu monialaisista ammattilaisista. Vaikka aivotutkimuksen kuvittelisi kuuluvan tietyn erikoisalan tutkijoille, Tetri sanoo sen olevan klinikkarajat ylittävää.

”Teemme yhteistyötä niin suomalaisten kuin kansainvälistenkin keskusten kanssa. Emme halua tehdä tutkimusta omassa kopperossamme, siten ei mielestäni saada riittävän tasokasta tutkimusta aikaiseksi. Jos haluaa tehdä kansainvälistä yhteistyötä, tutkijan ei pidä olla liian mustasukkainen omista rekistereistään ja tiedoistaan. Kerättyä tietoa pitää jakaa toisille ryhmille, ja sieltä voi vastineeksi saada tietoa itselle”, Tetri toteaa.

Työryhmän saama apuraha on oleellinen tutkimuksen jatkamisen kannalta. Tähän mennessä siitä on käytetty noin neljännes. Apurahaa käytetään nuorten tutkijoiden ja kahden postdoktoraalisten tutkijoiden palkattomien virkavapaiden mahdollistamiseen. Tetrin työryhmään kuuluvat myös väitöskirjatutkijat LL Pekka Löppönen, LL Cheng Qian ja LL Anna-Maija Lahti.

Tutkimusryhmässä on pyritty siihen, että nuoret nimenomaan saisivat vietyä omaa väitöskirjaansa ja samalla myös tutkimusta eteenpäin. Tetri pitääkin tärkeänä, että väitöskirjatutkijat saavat nimeä tutkimuspiireissä tulevaisuuden tutkimuksiaan varten.

Tetrin mukaan työryhmä on pystynyt tekemään tutkimusasetelmia jotka ovat oikeasti merkittäviä potilaan kannalta ja niillä on siten kliinistä merkitystä. Tutkimustuloksia on tarkoitus julkistaa jo vuonna 2016.

Teksti: Jaakko Ahlstén
Kuva: OYS Valokuvaus / Tiina Mäki

tarinakuvat_ppshp-9