Tutkimus yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutuksista metaboliaan palkittiin apurahalla

Terhi Piltosen työryhmä palkittiin sairaanhoitopiirin apurahalla tutkimuksestaan yhdistelmäehkäisyvalmisteiden vaikutuksesta sokeriaineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonitauteihin. Pohjois-Suomen syntymäkohortti antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkia ehkäisyvalmisteiden käyttöä pitkällä aikavälillä eri naisväestöissä.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet, jotka sisältävät estrogeeniä ja progestiinia, ovat vuosien varrella kokeneet muutoksia. Mitään mullistavaa ei ole tapahtunut, mutta hormonimäärät ovat muuttuneet, ja nykyisiä valmisteita sanotaankin matalahormonivalmisteiksi. Tästä huolimatta ehkäisyvalmisteiden pitkäaikaisella käytöllä voi olla vaikutuksia naisen terveyteen.

Lääketieteen tohtori, synnytys- ja naistentauteihin erikoistuva lääkäri ja Suomen akatemian kliininen tutkija Terhi Piltosen johtama työryhmä tutkiikin ehkäisyvalmisteiden vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan ja sydän- ja verisuonisairauksiin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin myöntämän apurahan turvin.

Terveillekin haittavaikutuksia

”Aikaisemmassa tutkimuksessa tutkimme kolmen eri ehkäisy valmisteen vaikutuksia kohdehenkilöihin kolmen kuukauden ajanjaksolla. Tutkimuksessa ilmeni, että valmisteet heikensivät sokeriaineenvaihduntaa, vaikuttivat rasva-aineenvaihduntaan ja lisäsivät matala-asteista kroonista tulehdusta nostaen siten myös sydän- ja verisuonisairauksien riskiä”, Terhi Piltonen sanoo.

”Tutkimukseen osallistuneen naiset olivat terveitä, normaalipainoisia nuoria naisia. Tästä syystä onkin tärkeää tutkia, minkälaisia vaikutuksia yhdistelmäehkäisyvalmisteilla on riskiryhmiin kuuluvilla naisilla. Tällaisia riskiryhmiä ovat esimerkiksi ylipainoiset naiset sekä naiset, joilla on lisääntynyt metabolinen riskiprofiili, kuten todettu 2-tyypin tai raskauden aikainen diabetes, raskausmyrkytys tai monirakkulainen munasarjaoireyhtymä”, hän painottaa.

Piltosen mukaan havainnot ovat merkittäviä siksi, että esimerkiksi Suomessa lapsiluku on alle kaksi. Tämä hänen mukaansa tarkoittaa käytännössä sitä, että naisen hedelmällisestä iästä kuluu yli 30 vuotta ehkäisyä käyttäen. Siinä ajassa vaikutukset voivat kasvaa merkittäviksi, varsinkin riskiryhmiin kuuluvilla naisilla.

”Tällä hetkellä maailmassa on noin 100 miljoonaa yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käyttäjää. Suomessa noin kymmenen prosenttia fertiili-ikäisistä naisista käyttää niitä”, Piltonen sanoo.

Kliininen työ ja tutkimus tasapainossa

Terhi Piltonen tekee yhteistyössä professori Juha Tapanaisen ja dosentti Laure Morin-Papusen kanssa tutkimusta naisten metaboliaan ja lisääntymisterveyteen liittyen, ja tähän on syynsäkin – sydän- ja verisuonisairauksia pidettiin nimittäin pitkään miesten tauteina. Piltosen mukaan naisten sydän- ja verisuonisairaudet ovat alidiagnosoituja, ja naisten profiili näille sairauksille on varsin erilainen kuin miehillä.

”Yhä enemmän ja enemmän ollaan kiinnostuneita naisten terveydentilasta fertiilissä iässä. Aikaisemmin oltiin lyhytnäköisempiä, ja kiinnostuttiin heidän terveydestään vasta heidän jää- dessä eläkkeelle. Sanotaan, että raskaus on ikkuna naisen terveyteen. Tähän fysiologiseen ”rasitustestiin” sekä fertiilin iän terveydentilaan tulisikin kiinnittää huomiota myös jatkossa”, Piltonen toteaa.

”Pohjois-Suomen syntymäkohortti on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen tutkimusaineisto jonka hyödyntäminen lisää merkittävästi tietoutta ja terveyttä niin Pohjois-Suomessa kuin maailman laajuisestikin. Tämä aineisto tuo myös erinomaista julkisuutta Oulun yliopistolle ja sairaanhoitopiirille ja antaa mahdollisuuden kilpailla jopa kansainvälisistä apurahoista”, hän toteaa.

”On ilo huomata, että PPSHP haluaa tukea kliinikoita heidän tutkijaurallaan ja kannustaa hyödyntämään pohjoissuomalaista kohorttidataa. Mikäli haluamme myös jatkossa, että kliinikot tekevät varteenotettavaa tutkimusta, tulisi aktiivisille tutkijoille taata ajallisia ja taloudellisia resursseja tutkimustyön tekemiseen. Sitä varten Suomen Akatemiakin on perustanut kliinisen tutkijan asemia, että kliinikot voisivat tehdä tutkimusta työnsä ohella ja silti viettää aikaa myös perheensä kanssa. Tähän tulisi panostaa myös tulevaisuudessa, että innostus tutkimuksen tekemiseen säilyisi myös täällä pohjoisessa”, hän summaa.

Teksti: Jaakko Ahlstén