Psykoosisairaustutkimusten palkitseminen jatkui

Viime vuonna terveydenhuollon tukisäätiön myöntämän apurahan sai Jouko Miettusen johtama psykoosisairauksien riskitekijöiden aikatrendien ja yhteisvaikutusten tutkimus. Kuten moni muukin apurahalla tuettu tutkimus, Miettusen työryhmä käyttää ainutlaatuista syntymäkohorttia tietolähteenään.

Oulun yliopiston kliinisen epidemiologian professori Jouko Miettunen kertoo, että Pohjois-Suomessa psykoottiset sairaudet, kuten skitsofrenia, ovat yleisempiä kuin muualla Suomessa ja keskimäärin maailmalla.

”Maailmalla skitsofrenian yleisyys on alle prosentin, Suomessa noin prosentti, mutta Pohjois-Suomessa noin 1,8 prosenttia. Kaikkien psykoosien esiintyvyys voisi olla jopa neljästä viiteen prosenttia, mikä on jo kohtalaisen iso osa väestöstä”, Miettunen sanoo.

Miettusen mukaan Pohjois-Suomessa ja nimenomaan Oulussa psykoosisairauksien ja skitsofrenian tutkimisella onkin jatkuvuutta . Kaksi vuotta sitten saman apurahan sai Oulun työterveydessä työskentelevä psykiatriaan erikoistuva lääkäri, dosentti Erika Jääskeläinen tutkimuksestaan skitsofrenian taudinkulusta ja ennusteesta (Pohjanpiiri 2/2013). Jääskeläinen on mukana myös Miettusen tutkimuksessa.

Pitkäaikaistutkimus mahdollistaa aikatrendien tutkimisen

Pohjois-Suomessa kerätyt kaksi syntymäkohorttiaineistoa vuosina 1966 ja 1986 syntyneistä henkilöistä antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä pitkittäistutkimusta, eli tutkimusta jossa kerätään tietoja etenevästi. Kaksi samankaltaista kohorttiaineistoa mahdollistaa myös riskitekijöiden aikatrendien muutosten tutkimisen.

”Osa riskitekijöistä voi muuttua ajan kuluessa joko harvinaisemmiksi tai yleisemmiksi. Esimerkiksi terveydenhuollon parantuessa synnytyskomplikaatioiden määrä voi kahdenkymmenen vuoden aikana vähentyä, kun taas kannabiksen käyttö tuona aikana lisääntyy. Vertaamalla näitä tekijöitä kahtena eri ajanjaksona nähdään aikatrendien merkitys psykoosien määrän kehittymisessä”, Miettunen sanoo.

Paitsi psykoosiin sairastuneet, myös he, jotka eivät ole sairastuneet ovat Miettusen mukaan tärkeitä tutkimuksen kannalta. Heidän avullaan voidaan määritellä riskitekijöiden yhdistelmien vaikutuksia.

”Vanhempien psykoottinen sairaus on ehkä suurin riskitekijä psykoosisairauksissa ja voi olla, että sukurasitus yhdessä jonkun muun tekijän kanssa voi kasvattaa riskiä suuresti”, Miettunen pohtii.

Tietoa kerääntyy jatkuvasti

Syntymäkohorttiaineiston 46-vuotisseuranta päättyi juuri, ja nuoremman kohortin tutkimus psykoosien osalta on vasta alussa. Miettusen mukaan nuorempi polvi on kuitenkin vasta pääsemässä ikään, jossa sairastumisriski kasvaa ja se jatkuu pitkään. Tämän takia aineistoa kertyy jatkuvasti lisää.

”Vanhemmasta kohortista on jo laaja aineisto. Siinä psykoosiin sairastuneita on noin 300, eli 2,9 prosenttia on sairastunut tai sairastaa psykoottista sairautta. Tämän olemassa olevan aineiston perusteella psykoosiriskeistä on jo tehty useita julkaisuja väitöskirjojen ja tutkimusten muodossa”, Miettunen sanoo.

Miettusen mielestä tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää kliinisessä työssä, kuten kyselemällä potilailta altistusta riskitekijöille. Hänen mukaansa sovellusten käyttöönotto tulee kuitenkin olemaan hidasta.

Teksti: Jaakko Ahlstén