Glaukoomatutkimus ei nosta paineita

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö myönsi keväällä apurahoja kolmelle tutkijaryhmälle. Apurahan saanut glaukoomamuutosten tutkimus pohjoissuomalaisessa syntymäkohortissa on lähtenyt hyvin liikkeelle.

Suomessa aloitettiin vuonna 1966 ainutlaatuinen syntymäkohorttitutkimus, jossa sinä vuonna Pohjois-Suomessa syntyneille on suoritettu lääketieteellisiä tutkimuksia elämän eri vaiheissa. Tänä vuonna 46 vuotta täyttävät syntymäkohorttilaiset ovat iässä, jossa glaukoomamuutoksia alkaa esiintyä. Silmätautien erikoislääkäri Ville Saarelan johtama tutkijaryhmä on tänä vuonna aloittanut tutkimuksen glaukoomaseulonnan kustannusvaikuttavuudesta. Glaukooma eli silmänpainetauti on näköhermoa vaurioittava sairaus, joka hoitamattomana voi johtaa merkittävään näön heikkenemiseen. Taustalla on usein kohonnut silmän sisäinen paine, mutta merkittävällä osalla glaukoomapotilaista silmänpaine on normaalialueella.

Tutkijat ja tutkittavat tekevät pitkää päivää

Koska kohorttilaiset ovat tutkittavina monella tapaa, ovat tutkimuspäivät luonnollisesti pitkiä. ”Etukäteen huolestutti se, kuinka väsyneitä he ovat, kun meidän tutkimuksemme suoritetaan vasta viimeisenä iltapäivällä. He ovat käyneet mm. fysioterapeutin, hammaslääkärin ja kardiologin tutkimuksissa, joten he ovat saattaneet olla jopa jo kuusi tai seitsemänkin tuntia tutkittavina ennen meidän tutkimuksiamme”, Saarela sanoo.

Onneksi henkilökunta on kuitenkin motivoitunutta ja taitavaa. He ovat Saarelan mukaan saaneet tutkittavatkin positiivisella asenteella mukaan ja palaute on ollut hyvää. ”Heti pilottitutkimuksen 30 ensimmäisen tutkittavan joukosta löytyi potilas, jolla oli diagnosoimattomia glaukoomavaurioita ja hänet ohjattiin hoitoon. Olemme siis jo todellakin löytäneet sitä mitä etsimme. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida tutkimuksen lopullista vaikuttavuutta. Tarkoituksenahan on arvioida, millä diagnostisilla keinoilla saadaan kustannustehokkainta seulontaa ja kuinka suuri sen kustannusvaikuttavuus on”, Saarela jatkaa.

Uusinta kuvantamistekniikkaa käytössä

Glaukoomatutkimus sisältää monenlaisia tutkimusmenetelmiä, osa uusia ja osa vanhoja. Käytössä ovat mm. papilla- ja hermosäiekuvaukset, näkökenttätutkimukset ja papillan topografiatutkimus sekä silmänpohjan valokerroskuvaus. ”Kun meillä on vahva traditio ja erittäin laadukkaat valokuvatutkimukset niin uusien kuvantamislaitteiden pitää osoittautua todella hyviksi päihittääkseen perinteiset menetelmät, vanhassa voi vielä olla vara parempi”, Saarela toteaa.

Teksti: Jaakko Ahlstén