Apurahatutkimus tuo esiin mielenkiintoisia asioita skitsofreniasta ja psykoosilääkkeistä

Viime keväänä terveydenhuollon tukisäätiön myöntämän apurahan saanut Erika Jääskeläisen ja psykiatrian professori Sami Pirkolan tutkimus skitsofrenian taudinkulusta ja ennusteesta on tuonut esille yllättäviäkin asioita taudista.

Skitsofrenia on sairaus, joka esiintyy usein jännityselokuvissa ja -sarjoissa. Ne eivät kuitenkaan anna kovin tarkkaa taikka kattavaa kuvaa itse taudista, joka voi taudinkuvaltaan olla hyvinkin erilainen eri ihmisillä. Taudin etenemisen arvioiminen on hyvin vaikeaa. Apurahatutkimuksessa tutkittavat ovat vuoden 1966 syntymä- kohorttitutkimukseen osallistujia, joilla on jossakin vaiheessa elämää ollut psykoottinen sairaus.

”Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää pitkittäisesti skitsofrenian ja muiden psykoottisten sairauksien taudinkulkua. Kohortista psykoosia sairastavia tutkittavia on kolmisen sataa, ja heistä kaikista meillä on tiedot sikiöajasta asti. Yritämmekin selvittää mitä heille on tapahtunut ennen sairautta, ja miten heidän vointinsa on kehittynyt sairastumisen jälkeen”, vuoden 2012 loppuun saakka OYS:ssa ja nykyisin Oulun työterveydessä psykiatriaan erikoistuvana lääkärinä työskentelevä Erika Jääskeläinen sanoo.

Psykoosilääkkeillä yllättäviä vaikutuksia

Erika Jääskeläisen ennustetutkimuslinja alkoi vuonna 2001 alkaneen väitöskirjatutkimuksen myötä. Viime vuosina Jääskeläisen työryhmä on kerännyt ympäri maailmaa julkaistut tutkimukset skitsofreniasta toipumiseen liittyen ja koonnut niiden tulokset yhteen.

”Väitöskirjani aineiston perusteella vain 3,4 prosenttia skitsofreniaa sairastavista toipui Pohjois-Suomen 1966 syntymäkohortissa. Tekemämme meta-analyysin mukaan keskimääräinen toipuneiden määrä on 13,5 prosenttia. Huomattavaa on se, että 70-luvulta nykypäivään toipuneiden määrä ei ole merkittävästi noussut, vaikka uudenlaisia hoitoja ja lääkkeitä on kehitetty. Kohorttiaineistossamme mm. professori Juha Veijolan työssä on jopa huomattu psykoosilääkkeiden käytön ja aivojen harmaan aineen kadon olevan yhteydessä keskenään, ja lääketieteen lisensiaatti Anja Husan väitöskirjatyössä suurempi psykoosilääkemäärä liittyy kognition laskuun. Siksi psykoosilääkkeiden määräämistä tulisi miettiä entistä tarkemmin, mikäli ne todella ovat yhteydessä harmaan aineen katoon”, Jääskeläinen toteaa.

Skitsofrenian lisäluokittelu voisi auttaa ennusteen laatimisessa

Skitsofrenia on toistaiseksi luokiteltu erilaisiin alaluokkiin, esim. paranoidiseen skitsofreniaan ja hebefreeniseen skitsofreniaan. Jääskeläisen mielestä lisätutkimukset voisivat kertoa lisää taudista ja auttaa luokittelussa ja sitä kautta helpottaa ennustetta laadittaessa.

”Moni tutkimusryhmä on varmasti pyrkinyt luokittelemaan skitsofreniaa entistä tarkemmin. Toistaiseksi siihen ei kyetä, mutta olisi hienoa jos joskus pystyttäisiin vaikka aivokuvantamisella aivojen rakenteen muutosten perusteella diagnosoimaan sairaus ja tekemään tarkempi ennuste”, Jääskeläinen pohtii.

”Terveydenhuollon tukisäätiön myöntämä apuraha on ollut ensiarvoisen tärkeä tutkimuksen jatkamisen kannalta, ja siitä on syytä olla erittäin kiitollinen. Onneksi meillä on myös hyvä ja motivoitunut työryhmä, jotta into säilyy. Tutkittavatkin ovat olleet hyvässä hengessä mukana, onhan tästä heille hyötyä taudin seurannan kannalta”, Jääskeläinen sanoo.

Teksti: Jaakko Ahlstén