POHJOIS-SUOMEN TERVEYDENHUOLLON TUKISÄÄTIÖN HANKEAPURAHAT ON JAETTU

Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö on jakanut yhteensä 70 000 € terveystieteelliseen väestötason tutkimukseen.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on perustanut säätiön v. 1997. Säätiön tarkoitus on tukea terveystieteellistä tutkimusta, kehittää terveydenhuollon palveluja sekä tukea ja järjestää alan koulutusta. Säätiö jakoi nyt ensimmäisen kerran hankeapurahoja, joita on jatkossa tarkoitus jakaa vuosittain.

 

Tuki myönnettiin kolmelle tutkimushankkeelle:

  1. Anne Remes ja työryhmä: Otsalohkodementian esiintyvyys ja sille altistavat perintötekijät Pohjois-Suomen väestössä.
  2. Marja Vääräsmäki ja työryhmä: Raskausdiabetes – ikkuna naisen terveyteen
  3. LT Eila Suvanto ja työryhmä: Äidin kilpirauhasen toimintahäiriön vaikutus raskauteen, lapsen peri- ja neonataalivaiheeseen sekä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen.

 

Otsalohkodementian esiintyvyys ja sille altistavat perintötekijät Pohjois-Suomen väestössä

Otsalohkodementia on toiseksi yleisin useimmiten työiässä alkava dementiaan johtava sairaus. Oireet ilmenevät toimintakyvyn heikkenemisenä, käyttäytymisen muutoksena ja puheen tuoton vaikeutena. Sairauden aiheuttamat aivomuutokset tunnetaan, mutta sairauden syntysyy on tuntematon. Tutkimuksen tarkoituksena on otsalohkodementian syntyyn vaikuttavia syitä tutkimalla etenkin perintötekijöiden osuutta. Lisäksi tutkimusryhmä pyrkii kehittämään menetelmiä, joiden avulla sairaus voidaan diagnosoida mahdollisimman varhain oireiden ilmaannuttua. Otsalohkodementiaa aiheuttavien syiden tunteminen tuo myöhemmin mahdollisuuksia lääkehoitojen kehittämiselle tässä sairaudessa.

 

Raskausdiabetes – ikkuna naisen terveyteen

Raskausdiabetes on yleinen raskaushäiriö, jota Suomessa sairastaa lähes 9 % raskaana olevista. Raskausdiabeteksen periytyvyyteen liittyvistä tekijöistä on vain vähän tutkittua tietoa eikä sen merkityksestä äidin ja syntyvän lapsen terveyteen, kuten alttiudesta sairastua aineenvaihdunta-sairauksiin pitkällä aikavälillä ole juurikaan väestötason tutkimustietoa. Näiden kysymysten selvittämiseksi OYS:ssa aloitettiin keväällä 2009 laaja raskausdiabetestutkimus, joka nyt laajenee myös muualle Suomeen. Tutkimus jakautuu geneettiseen ja rekisteripohjaiseen osaan. Geneettisen osan tarkoitus on selvittää raskausdiabeteksen perinnöllistä alttiutta tutkimalla raskausdiabetesta sairastavia ja terveitä äitejä, isiä/heidän puolisoitaan ja vastasyntyneitä. Rekisteriosassa Syntyneiden lasten rekisterin avulla kootaan tiedot vuonna 2009 synnyttäneistä raskausdiabeetikkoäideistä ja heidän lapsistaan ja heidän terveydentilaansa seurataan määrävälein terveysrekisteritietojen avulla. Myöhemmin on tarkoitus aloittaa Oulun seudulla raskausdiabetesta sairastaneisiin ensisynnyttäjiin kohdistuva interventiotutkimus, joka tarkoituksena on pyrkiä ehkäisemään näiden naisten myöhempiä aineenvaihduntaongelmia elämäntapaohjauksella.

 

Äidin kilpirauhasen toimintahäiriön vaikutus raskauteen, vastasyntyneeseen sekä äidin ja lapsen myöhempään terveyteen.

Kilpirauhasen tuottamat hormonit ovat välttämättömiä normaalille aineenvaihdunnalle. Naisista kolmella sadasta on kilpirauhassairaus ja 5-10%:lla on kilpirauhasvasta-aineita. Poikkeavalla kilpirauhasen toiminnalla on vaikutuksia lisääntymisterveyteen. Se haittaa raskaaksi tulemista ja raskauden kulkua ja on uhka syntyvän lapsen terveydelle. Raskauden aikana kehittyvä sikiö on aluksi täysin riippuvainen äidin kilpirauhashormoneista. Siksi kilpirauhasen toiminnan tutkiminen raskauden aikana on tärkeää, ja tällä hetkellä on herännyt kysymys, voiko jo lievällä toimintahäiriöllä olla kielteisiä vaikutuksia ja voitaisiinko niitä estää.

Tutkimuksessamme selvitämme Pohjois-Suomen syntymäkohortissa äidin raskauden aikaisen kilpirauhastoiminnan vaikutusta raskauden kulkuun, raskauteen liittyviin ongelmiin, äidin myöhempään sairastuvuuteen sekä syntyvän lapsen terveyteen lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä. Pohjois-Suomen syntymäkohortti on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen väestöpohjainen tutkimus, jossa on mahdollista luotettavasti arvioida eri tekijöiden vaikutuksia.

Tutkimuksemme perusteella pyrimme myös vastaamaan kysymykseen, olisiko raskauden aikainen kilpirauhasen toiminnan seulonta aiheellista.

Yhteystiedot:
Asiamies Aino-Liisa Oukka
040-7637119
aino-liisa.oukka@ppshp.fi